Kuntouttavasta työtoiminnasta

Miettiessäni postauksen aihetta, päätin sohaista muurahaispesää, sillä kirjoitan oman kokemukseni kuntouttavasta työtoiminnasta. Mielestäni kuntoutavan työtoiminnan nimikkeellä teetetään aivan liikaa työtä henkilöillä, jotka ovat kykeneviä palkkatyöhön ja toisaalta esim. kunnat saavat tällä tavoin helposti ilmaista työvoimaa ja näin ollen säästyvät Kelan sakkorahojen maksamiselta.

Ymmärrän, että kuntouttava työtoiminta on hyvä vaihtoehto henkilöille, jotka ovat tosiaan olleet pitkään poissa työelämästä, ilman koulutusta tai joilla on esim. mielenterveydellisiä tai muusta sairaudesta johtuvia rajoitteita vastaanottaa normaalia työtä.

Mietinpä vain, kuinka paljon kunnilla olisikaan tarjota oikeita töitä esim. hoiva-alalla. 

 

Itse sain vuonna 2012 "oman" työvalmentajan, oltuani työttömänä vajaan vuoden. Hänen kanssaan tapasimme pari kertaa ja mietimme keinoja työllistymiseeni. Päädyimme työkokeiluun, alalla jota olin tehnyt jo aiemmin. Työkokeilu osuikin hyvään saumaan, sillä kunnan eräs yksikkö oli juuri muuttamassa ja lisäapu oli tervetullutta.

Työtä siis oli, mutta ei rahaa palkata, ja niin työkokeilua keksittiin jatkaa kuntouttavan työtoiminnan nimikkeellä. Pidin työstä, mutta alkoihan se turhauttaa, koska tarvetta työntekijälle olisi ollut "ihan oikeastikin". Lakia osataan kivasti kiertää ja hyvin etsiä keinot mm. siihen, miten kuntouttavaa voidaan jatkaa vaikka maailman tappiin asti.

Oltuani lähes 1,5 vuotta tässä tukityössä, hain opiskelemaan. Mielelläni olisin voinut jatkaa, jos vain olisin saanut työstä kunnon palkkaa. No, opiskelu kannattaa aina ja valmistuin visualistiksi 2014. Kesällä suoritin näyttötutkinnon avaamalla pop up-myymälän ja järjestämällä tapahtumia.

Nykyään kuulun Ruukinpuiston kehittämistyöryhmään ja toimin arvioijana myynnin, sekä markkinointiviestinnän opiskelijoiden näyttötutkinnoissa. Olen myös hakenut AMK:n, johon pääsykokeet ovat nyt toukokuussa.

Opiskelusta huolimatta olen palannut lähtöpisteeseen. Kelan päiviä on maksettu yli 300, joten aktivointisuunnitelman teko oli ajankohtainen. Niin perusturvan kuin työ- ja elinkeinotoimiston edustajan mukaan ensisijainen tavoitteeni on työllistyä palkkatyöhön. Mutta kuinkas ollakaan, myös kuntouttavan mahdollisuus kirjattiin suunnitelmaan ja eipä mennyt viikkoakaan, kun sellaista jo tarjottiin. 

Omasta pyynnöstäni sain vaihdettua tukityöpaikan toiseen, mutta sitä ennen ehdin olla sijaisena (siis ihan oikeaa palkkaa!) muutaman päivän, aiemmin mainitussa kunnan yksikössä. Mielestäni on todella ristiriitaista, että ihminen, joka voidaan palkata sijaiseksi, halutaan jatkossa kuntouttavaan työtoimintaan. Olin nimittäin perusturvaosastolla "työhaastattelussa", koskien tukityöpaikkoja, joita kuulemmaa riittää. Sijaiseksi pyydeltiin kovasti, jos tarve vaatii, mutta lähes samaan hengenvetoon todettiin, että ilman muuta syksyllä palataan kuntouttavalla - samaa hommaa. Mitä?

Voisin ymmärtää asian, jos tästä saisi itselleen edes palkkatukityöpaikan, mutta ne rahat ovatkin loppuneet tälle vuodelle - jo huhtikuussa! Ja toisaalta, koska opiskelin välillä, palkkatukiprosenttini on tippunut 30 %:iin. Kannustavaa, vai mitä?

Olenko sitten oikeasti kuntouttavan työtoiminnan tarpeessa? Siinäpä kysymys. No, näin, lähes työttömänä, onhan 180 euroa kuussa ihan loistava lisätulo. En vain koe, että se auttaa minua työllistymään, saatikka sitten kuntoutumaan työelämään "paluutani" varten.

Näinkö yhteiskunta kannustaa ja tukee työttömiä? Odotan jo kauhulla, kuinka kauan saan jälleen odotella edes niitä vähäisiä ropoja Kelalta, kun nyt olen aktiivisesti ollut muutamia päiviä töissä. On siinä muutama lisäselvitys vielä edessä, kun odottelen palkkakuitteja, joita Kela perää, että pystyy maksamaan tukeni.

Tähän loppuun muutama lakiin kirjoitettu lause, koskien kuntouttavaa työtoimintaa:  

Kuntouttavalla työtoiminnalla laissa tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena tulee olla asiakkaiden työ- ja toimintakyvyn parantaminen siten, että he voisivat osallistua julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön.

Kuntouttava työtoiminta ei ole tarkoitettu niille työttömille, jotka kykenisivät julkisiin työvoimapalveluihin tai työhön. Heidän kohdallaan aktivointisuunnitelmaan tulee sisältyä laissa ensisijaisesti määriteltyjä julkisia työvoimapalveluita kuten esimerkiksi työkokeilua ja palkkatuettua työtä, ellei suora työllistyminen avoimille työmarkkinoille ole mahdollista.

Kuntouttavaa työtoimintaa, kuten muutakin sosiaalihuoltoa toteutettaessa, on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja annettava hänelle mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Aika löyhästi lakia siis tulkitaan. Tiedän, etten suinkaan ole ainut, kenen kohdalla toimitaan moraalisesti epäilyttävällä tavalla. Taistelu alkakoon :D