maanantai 5. lokakuuta 2015

Linnoissa kreivien

Hämeenlinnassa on tullut poikettua useamman kerran tänä vuonna - viettäen ihanien naisten hemmottelulomaa, sekä kuljettaen tytärtäni ystävänsä luokse. Tällä kertaa päätimme mieheni kanssa majoittua kaupunkiin tyttäreni vierailun ajaksi. Tarkoitukseni oli jälleen käyttää Airbnb:n palveluja, mutta kohtalo tarttui peliin ja päädyimme majoittumaan upeaan Vanajanlinnaan

Ennen hotelliin asettumista ehdimme seikkailla kauniissa Hämeen linnassa, jonka mahtaileva siluetti vartioi kaupunkia ylväänä. Mm. vankilana toiminut linna on saanut pitää osittain alkuperäisen asunsa, mutta toimii nykyään myös taidenäyttelytilana ja häiden viettopaikkana. Upeasti restauroitu ja nykyaikaistettu linna kätki sisälleen mm. Sibelius-näyttelyn.































 



































Sibeliuksen syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta ja kuten jo Loviisassa vieraillessamme huomasin, Jannea muistetaan monessa muodossa, ja toki niin tehdään Hämeenlinnassakin, Sibeliuksen syntymäkaupungissa. 

Kävimme piipahtamassa myös Iittalan Lasimäellä, jossa designmuseo oli valitettavasti suljettu :(, mutta onneksi suklaa auttaa moneen murheeseen ja teimmekin vastapainoksi ostoksia Kultasuklaan myymälässä. Myös täällä Sibelius oli edustettuna, nyt suklaan muodossa. Upea toteutus oli myös Aalto maljan suklainen versio, konjakilla höystettynä.







Iittala Outlet:issa pääsimme pistäytymään ilman kukkaronnyörien avaamista, mutta toki liikkeessä oli mukava kierrellä ilman ostamistakin. Taannoin onni suosi minua ja voitin Iittalan Tanssi-astioita, joten pääsen myös kotona nauttimaan laadusta ja upeasta designista.





  
Upeita Aarre-seinäkoruja saisi omakseen reilun 200 euron hintaan kappale. Näistä voin vain haaveilla...




Iltapäivällä pääsimme vihdoin majoittumaan Vanajanlinnaan ja tutustumaan sen hulppeaan ympäristöön. Carl Wilhelm Rosenlew osti Äikäälän tilan tarkoituksenaan rakentaa metsästyslinna. Linna valmistui sopivasti Rosenlewin vaimon huomenlahjaksi (tässä vinnkiä huomenlahjaa miettiville). Linna rakennettiin parhaista mahdollisista raaka-aineista ja vielä nykyäänkin hotellina toimiva Vanajanlinna on korkeatasoinen majoitustila.

Itse pidän rouheammasta tyylistä, enkä yleensä valitse näin "loistokasta" majoitusta, mutta oli silti hienoa tutustua paikkaan ja asua Kreivilässä keskellä niin upeaa miljöötä.
































Kreivilässä pääsimme vihdoin nauttimaan suklaaostoksistamme ja ilta kului nautiskellen, Ravintola Popinossa syömämme päivällisen jälkeen. 

































Kreivilän vuoteet olivat upottavan pehmeitä ja hyvin nukutun yön jälkeen siirryimme Musiikkisaliin aamiaiselle. Aamiainen oli runsas ja ihanan myöhäinen, sillä se oli katettuna klo 10.30 asti. 




Olin suunnitellut sunnuntain ohjelmaksi käyntiä Parolan Panssarimuseolla (mieheni iloksi, ei siis minun). Oli kieltämättä osittain ihan mielenkiintoista kuulla panssarivaunuista ja varsinkin panssarintorjunnasta, josta mieheni osasi kertoa tarkemmin, olihan se ollut hänen aselajinsa armeija-aikoina. 







Ihana, ajattelevainen mieheni ei onneksi viivytellyt museolla tuntikaipalla, joten meille jäi vielä hyvin aikaa tutustua - niin, mihin? En ollut suunnitellut muuta ohjelmaa, mutta ehdotin kaunista Aulankoa, jossa lapsena vierailin yhdessä isovanhempieni kanssa. 

Mutta kuinkas ollakaan, matkalla Aulangolle satuimme ajamaan Metsänkylän Navetan ohi ja sinnehän minä halusinkin :). Olin aina halunnut, sattunut vain unohtamaan...

Ensimmäiseksi meidät toivotti tervetulleeksi tilan alpakat ja lukuisa joukko muitakin paikalle saapuneita, innokkaita vanhojen rakennusten ja rakennusmateriaalien ihailijoita. Mikä aarre navetassa odottaakaan.





Kannattaa ehdottomasti käydä navetalla, mikäli sinulla on tarvetta niin pienille kuin suurillekin "varaosille", oven painikkeista ulko-oviin asti. 































Väkeä oli liikkeellä yllättävän paljon, niin paljon, että oli vaikea uskoa kesän jo menneen, ellei ympärillä olisi näkynyt syksyn ruskaa ja ilmassa olisi ollut vienoista kylmää viimaa. 

Päätimme vielä suunnata kahville ja sehän onnistui Metsänkylän Leivintuvassa, joka on yksi mieleenpainuvimmista kahviloista, missä olen ikinä käynyt. Kyseessä on vanha väensauna, joka 1960-luvulle asti toimi tosiaan leivintupana, missä paistettiin mm. kaikki tilan leivät. 

Tunnelma oli uskomaton ja kävijämäärästä päätellen en ollut ainoa, joka tunsi samoin. Kahvilan tarjonta oli simppeli, mutta toimiva. Sisustus ihana, vanhaa kunnioittava, hämärä, mutta niin kotoisa. Mieheni tyytyi pannukahviin, itse tilasin kuumaa suklaata kermavaahdolla ja kahvilan bravuuria, eli pannukakkua. 






Jotenkin minusta tuntuu, että käynti näissä kohteissa ei jää tähän. Ja Hämeenlinnasta löytyy toki vielä lukuisia muitakin käyntikohteita, joten ensi kertaa odottaen. Ihanan raikasta syksyä kaikille lukijoilleni :D

4 kommenttia:

  1. Ai että! Tuli kyllä ihan sellanen olo et pääsispä itekkin! Varsinkin suklaa ja noi vanhat kyltit osu ja uppos muhun ;) sä kyllä osaat järkätä reissuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Minni - ens kesänä mennään kimpassa jonnekin, eiks vaan? :D

      Poista
  2. (syvä huokaus..) Ihana Hämeenlinna!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yhdyn huokaukseen, ehkä eri syistä ;). Kaunis kaupunki tosissaan...

      Poista

Kiitos kommentistasi :)