keskiviikko 30. elokuuta 2017

Loviisan Wanhat Talot

Loviisa on ehdottomasti yksi suosikkikohteistani kotimaassa, vaikka en siellä ole vieraillut vasta kuin muutaman kerran. Rakastuin pikkukaupunkiin muutama vuosi sitten myöhäisellä kesälomareissullamme, josta kirjoitin täällä. Kaupungin ideologia ja runsas kulttuuritarjonta saa minut toivomaan, että samoja arvoja kunnioitettaisiin enemmän myös omassa kotikunnassani. 

Kun minulle tarjoutui mahdollisuus lähteä tutustumaan Loviisan Wanhoihin Taloihin, en epäröinyt hetkeäkään. Sain kaverikseni tyttäreni, jonka kanssa vietimme ensin päivän Helsingissä ja yövyimme Kotkassa. Koko sunnuntai oli pyhitetty Loviisalle. Ehdimme käymään vain murto-osassa kohteita, joten tulevina vuosina tapahtumaan on varattava kaksi päivää.





























Kiersimme Loviisan katuja kävellen, sekä museobussilla. Lähes joka korttelista löytyi puutarhaan sommiteltuja kahviloita, kirppiksiä ja myyntipisteitä. 


































Esimerkiksi Kuninkaanlampi (kuvissa alla) ilahdutti runsaudellaan. Upea puutarha, kahvila ja myymälä sai katseen kiertämään miljöössä, löytäen aina vain uusia yllätyksiä. 




Tyttäreni sisustusmaku on modernimpi kuin minun ja hänelle päivä ei ehkä antanut niin paljoa. Itse nautin kohteiden erikoisista ratkaisuista, yllättävistä yhdistelmistä ja persoonallisuudesta. Mitä mieltä olette alla olevan Vackerbackan tyylistä?


































Villa Hannassa hieman askeettisempi sisustus.
































Uskon, että kohteista löytyi jokaiselle jotakin. Olisi ollut tosin kiva piipahtaa wanhassa talossa, joka olisi ollut kalustettu täysin modernisti. Muutamia taloja oli myös myytävänä ja mietin, että ehdottomasti tapahtuman aikana olisi ollut hyvä olla näissä esittely. Oma mielikuvitukseni alkoi laukkaamaan ja ehdin jo haaveilla omasta wanhasta talosta kauniissa Loviisassa, jonka ostaisin ja esittelisin seuraavassa tapahtumassa. Puutarhaan oma kahvila omenapuiden katveeseen, musiikin soidessa lempeästi taustalla.

Helgas tarjosi kävijöilleen erilaisen maailman. Vau mikä norsu :)




Kyllähän se niin vain on, että vanhoissa taloissa on viehätyksensä, mitä ei uudisrakennuksiin saa. Eletty elämä ja tarinat. Hirsiseinät, joilla on salaisuutensa, vanhat ikkunat, joiden läpi on katsonut satoja silmäpareja, lautalattiat, joilla on liikkunut vauvat ja vaarit. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)