Miettiessäni postauksen aihetta, päätin ottaa esille mieltäni suuresti kalvavan asian.
Reilu 20 vuotta sitten astuessani ummikkona Euran Pappilanmäellä silloin sijaitsevan kehitysvammaisten viriketoimintayksikön ulko-ovesta sisään, en tiennyt mitä on odotettavissa. Kaksi vuotta ihanien, avoimien, mitään teeskentelemättömien persoonien kanssa oli kuitenkin niin antoisaa ja mieltä avartavaa, että jokainen heistä omalla tavallaan jäi sydämeeni ikuisiksi ajoiksi.
Näethän sydämen? |