Unettomat yöt

Torstaina meillä oli tosiaan viimeinen koulupäivä ennen joululomaa. Jatkoimme taideteosten tekoa maalailemalla, eikä omani siitä parantunut yhtään... Olen päättänyt vain unohtaa koko teoksen.

Viime päivinä olen unohdellut muutenkin paljon asioita, osan tärkeitäkin (kuten mieheni syntymäpäivän - paha juttu). En keksi unohteluille mitään muuta selitystä, kuin sen, että opiskelu on raskasta ja vaatii todella paljon suunnittelemista sekä tehtävien tekoa. Liikaa ajatuksia pyörii päässä yötä päivää. Toivottavasti kaikki pystymme hieman rentoutumaan edes jouluna. Itse asiassa kun koulussa olemme voivotelleet sitä, ettei lomamme ole lomaa tehtävien takia, niin muistinkin tässä yksi uneton yö, että meillehän kerrottiinkin jo koulutuksen alussa, että kyseinen loma tulisi koostumaan etäpäivistä (huom!).

Minä pikku-tonttuna

Ilon hetkiä

Kuuma kaakao sai oloni tuntumaan hetkellisesti paremmalta. Olen ollut nyt muutaman päivän kovassa flunssassa ja joutunut olemaan pois koulustakin :(. Vanhempi tyttäreni sairastui kanssani samaan aikaan ja hän olikin vakuuttunut, että saimme myyräkuumeen autiotalosta, jossa kävimme seikkailemassa. Eiköhän tämä ole ihan tavallista nuhaa, joka toivottavasti paranee jouluksi :D.

Oli ihanaa, kun tyttäreni ja poikani, sekä hänen poikansa olivat luonani. Yksi suurin haaveeni onkin se, että vielä joskus asuisimme kaikki yhdessä suuressa pihapiirissä... Nyt voin nauttia näistä pienistä ilon hetkistä heidän kanssaan vain muutaman kerran vuodessa. Ja unelmoida.

Tässä mieltä koskettava joululaulu Paula Koivuniemeltä: