lauantai 7. toukokuuta 2016

Kauneus on katsojan silmissä

Ihana, ihana kevät(kesä)on täällä ja ainakin itselleni se on uudistumista, sekä ideoiden herättelyä. Ja varmaan uskottekin, että ideoita on syntynyt monena, monena kevätyönä. Saa nähdä mitkä niistä päätyvät toteutukseen ;)

Viime viikko kului pitkästä aikaa mummoillen, kun pojanpoikani piipahti luonani. Vaikka en tunne itseäni edelleenkään mummomaiseksi, niin kyllähän pikkumies toi mukavaa vaihtelua ja itselleni tietynlaista ylpeyttä. Ja mikä onkaan mukavampaa kuin huomata pojan viihtyvän, vaikka niin harvoin nähdäänkin. 

Kukkia mummille


Myös upea Kauttuan Ruukinpuisto on herännyt unestaan, teemalla kesäparatiisi ja jälleen tunnen suurta kiitollisuutta siitä, että saan mahdollisuuden asua näin uskomattoman kauniissa ja historiallisessa miljöössä. Ruukinpuiston kesän tapahtumiin pääset tutustumaan täällä




Helatorstaina Tallinmäellä leikittiin Wanhan ajan leikkejä, siitä kirjoittamani kooste löytyy täältä

Olen saanut houkuteltua Ruukinpuistoon muutaman uuden taiteilijan näyttelyineen ja aionkin toteuttaa yhdessä heidän ja muiden alueen taiteilijoiden kanssa Taidelauantai-tapahtuman 2.7. Pysykäähän siis kuulolla. Ideani toteuttaa Viikinkipidot Tallinmäellä toteutuu myös (16.7), järjestäjänä Pohjolan Muinaiselämys. Alla muutama kuva Härkänummen Viikinkikylästä, Mannilasta.






Tämä viikonloppu on kulunut tapahtumissa (Helmi-ilta Honkilahdella, Viikinkipäivä Nauravassa Lohikäärmeessä ja Kevätmessut Villilässä), sekä ajellen maaseudulla. Voi kuinka nautin ajeluista pikkuteillä, hitaasti nautiskellen upeista maisemista ja luonnon kauneudesta.

Tänään tosin olin jo hieman epätoivoinen eksyttyäni metsätielle, joka vain jatkui ja jatkui. Yhtäkkiä näin tien reunalla jonkun ison möhkäleen liikahtavan... Hirviherrahan sieltä kömpi autoni eteen varmasti yhtä säikähtäneenä kuin minä :). Mitään uutta puuhaa nämä metsäteiden koluamiset eivät ole ja välillä on jopa käännyttävä (pahimmillaan pakitettava) takaisin, mutta nyt päätin olla kaivamatta gps:ää esille ja luotin siihen, että tie vie kyllä jonnekin. 

Aika metsässä kyllä tuli oltua, eikä missään näkynyt edes Tornien taistoon osallistuneita bongareita, muutama kaatunut torni kylläkin. Voin tunnustaa, että pikkasen jännitti. Alla olevassa kuvassa oleva hökkeli on varmasti aikoinaan ollut jonkinlainen metsätyömaja, jonka olemus kiehtoi minua valtavasti. 





Vihdoin ja viimein asutusta kuitenkin löytyi ja saatoin huokaista helpotuksesta. Pysähdyin vielä matkalla kotiin kuvaamaan muutamaa autiotaloa, upeita vai mitä?

































Myös Ruukinpuistossa on autiotalojen bongaajille nähtävää, sillä esim. Keittiömäen tehdastyöläisten asunnot ovat asumattomina. Upea paikka - harmi, että ovat päässeet niin huonoon kuntoon.







Mitä kaikkia jännittäviä tarinoita nämä rakennukset kätkevätkään sisälleen?

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän osaa arvostaa aitoja, vanhoja asioita. Näen kauneutta eri luonnon materiaaleissa, ruosteessa ja vanhan, sekä uuden kontrasteissa. 


Midinetti, Panelia




 Niinhän sitä sanotaan, että kauneus on katsojan silmissä :D
Oikein nautinnollista Äitienpäivää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)