tiistai 30. syyskuuta 2014

Visujengi tuulettaa

Torstaina Visujengi oli koolla viimeistä iltaa, saadessamme todistukset vuoden mittaisesta koulutuksesta. Lupasimme pitää yhteyttä ja tavata toki jatkossakin, niin loistava porukka on kyseessä. Ja senhän näkee kuvastakin, vai mitä?

On ollut ilo tutustua teihin kaikkiin upeisiin Visuihin

Postauksessa olevat kuvat: Kari Kekki (tai Karin kamera opettajamme hyppysissä)




Tässä hieman rauhallisempi kuva - kera opettajan :D



Erään nimeltä mainitsemattoman opiskelijan innoittamina opettajat olivat kirjoittaneet jokaisesta meistä pienen puheen, joka on tässä:



Eeva: Eeva on vauhdikas, vetävä, villikko… Hänelle sattuu ja tapahtuu. Sim-korttikin upposi liian syvälle. Viimeisenä koulupäivänä ennen työssäoppimista Eeva pääsi irti tuheroista ja räpsistä ja siirtyi tilkkuihin. Työssäoppimispaikaltaan Eeva löysi pikkuilkiön, mutta ei se Eevan vauhtia haitannut. Ne on tehty selätettäviksi. Eevalla on asenne kohdallaan.



Kirsi M: Puhutaanko Kirsistä? (kuiskaten). Kirsillä on työpaikkaglamour kohdallaan: ihkuvihreää päällä, mustaa jalassa, trendikäs huivi ja napa näkyvillä. Koko vuoden aikana ei ole opettajien tarvinnut käydä teatterissa, kun meillä on Kirsin yhden naisen monologit menossa. Kumman kaa Kirsi kulkee kouluun, Annen kaa vai kaan kaa? Kuntosalillakin käynti voi olla haastavaa, kun ei tiedä saako happea, jos käsilihaksia pumppaa. Ollaan ystäviä jookos, ollaan ananas ja kookos?



Kirsi J: Kirsi on idearikas, innokas ja innovatiivinen. Kirsistä on kuoriutunut tapahtumien järjestäjä. Vaviskoon Selviytyjät, Amazing Race, Big Brother, Idols, Farmi ja Voice. Meillä on Kirsi ja Aistiunelmaa. Kirsi ei pelkää antaa opettajille palautetta ja haluaa saada itsekin palautetta aina enemmän ja enemmän. Nälkä kasvaa syödessä, tuleeko Aistiunelmasta uusi Euran Tuuri?



Heta: Heta kulkee omia polkujaan, aina Huittisista Euraan asti. Hetalla on oma linja: viileä, vaalea, hillitty ja hallittu. Työssäoppimisen aikana Hetasta kuoriutui pikkusisustaja pikkupiirongissa pikkukaupungissa.



Sanni: Sanni on toukas ja toimelias, käsistään taitava ja näppärä. Sanni haluaa oppia kokeilemisen kautta, menipä sitten syteen, saveen tai Kankaanpäähän. Maistuuko Sannille HK? Vai muuttuiko se Korpelaksi tai Vatajaksi? Joskus Sannilla voi olla koulussa hartaushetki, varsinkin kun puhutaan lähdevesistä.



Kari: Kari on ihana, sympaattinen, empaattinen, auttavainen, hymyileväinen ja auttaa aina naisia pulassa. Ja pulassa nämä yhdeksän leidiä todellakin ovat olleet! Kari on mies, joka ei sano koskaan ei, varsinkaan naisille. Tosin osaa sulkea korvansa ryhmän hömppäjutuilta. Kari näyttää siltä, että on aina läsnä, mutta ei silti ole läsnä. Miettii varmaan, kävisikö yön pimeinä tunteina hakemassa kiviä naapurin pihasta, kun omat on jo maalattu ja niillä on sielu.



Anne: ”Sidukkaa, siis enkö mä saa sidukkaa, mulle tarjotaan vaan lähdevettä”. Annen hersyvä nauru saa kaikki hyvälle tuulelle. Anne nauraa, naurattaa ja nauttii. Kuudella eurolla pääsee mersun kyydissä Raumalta Euraan, kun kaan kanssa meni suhde poikki. Anne menee rinnat riemuiten töihin ja pistää Seppälän tutisemaan.



Hanna: ”En mä osaa, en mä tiedä, apua Kari, mitä mä nyt teen? Nyt on paniikki…” Hanna osaa delegoida Karille työt ja hoitaa itse ideoinnin ja suunnittelun. Hannan vahvuudeksi paljastui valokuvaaminen. Tuotoksia saamme ihailla myös lehdistä. Määrätietoinen suurperheen äiti hyödyntää myös miehensä tutkintotilaisuuksissa. Onneksi Markuksella pysyy pora kädessä ja housut jalassa ainakin muotinäytöksessä.



Linda: Onneksi viimeinen tippa on olemassa. Viimetipassa ehtii paljon, vaikka helmikuun väriopin palauttamisen syyskuussa. Tosin värit ovat osa Lindan hiuksia, on tummaa, on vaaleaa, on liilaa, on raitaa. Linda on remonttireiska. Hän maalaa, hän muuraa, hän tuunaa, hän stailaa ja tapetoi. Välillä käy laittamassa miehensä työpaikankin uuteen uskoon.



Sonja: Sonja on ryhmän nuorin, meidän vauva. Visuaalisuus vei Sonjan mennessään ja se muuttui sisustuksen ihmeelliseen maailmaan. Sonjan opiskelu se jatkuu vaan ja Teboilin papat ja sämpylät itkevät ikävää. 



"Kenelle tästä todistuksesta voi antaa palautetta?"


Mitä saamamme lahjat kertovatkaan antajistaan - tai meistä?












2 kommenttia:

  1. Muistahan jatkaa palautteiden antamista :) Minä nautin tästäkin eteenpäin sidukasta,ehkä naurankin jonkinverran ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sulla on kyl helppo toteuttaa jatkossakin ;). No ei mullekaan toi palautteiden antaminen vaikeaa oo... Nähdään :D

      Poista

Kiitos kommentistasi :)