maanantai 23. syyskuuta 2013

Rakastunut Strömsööseen

"On kaksi tapaa elää elämänsä, joko niin, että mikään ei ole ihmeellistä. Tai niin, että kaikki on yhtä ihmettä."

- Albert Einstein-

Paluu arkeen, vapaapäivän merkeissä kylläkin. On siis aikaa päivittää blogia ja varsinkin käydä moikkamassa asiakkaita sekä työkavereita ♥.  Luxus-viikonloppu sujui juuri niin kuin olin haaveillutkin. Ympärillä rakkautta, kauneutta ja onnea. Perjantaina aloitimme Jokigallerian Dzamil Kamanger: Koti-ikävä -näyttelyllä.  Minua kiehtoi suunnattomasti näyttelyn takana oleva tarina ja myös jokigallerian ympäristö kauniine maisemineen. Ilta jatkui Kauttuan laavulla, jossa onnistuneesti saimme valmistettua maistuvan päivällisen. 


Jos haluat tietää lisää luonto- ja kulttuuriviikonlopustamme tai katsoa kuvia Strömsöstä, niin


Lauantai-aamuna suuntasimme Vaasaan, lähinnä tietenkin pikku teitä ajellen. Itse en ole koskaan käynyt Vaasassa ja kaupunki olikin tutustumisen arvoinen. Ensimmäisenä kävimme ihastelemassa kauppahallia ja sen antimia. Majoituimme Kantarellis-hotelliin, jonka löysin nettisivujen kautta. Pääsääntöisesti pyrin löytämään majapaikoiksi uniikkeja ja kauniita, mutta samalla edullisia kohteita. Tällä kertaa tein osittaisen poikkeuksen ja vaikka hotellissa olikin todella kauniita ja persoonallisia elementtejä, niin pieni pettymys se oli. Huone oli sviitti, varusteltuna saunalla ja poreammeella, eli toki ajoi asiansa hyvin. Kuitenkin minua vaivasi jokin... Huoneella/hotellilla ei ollut sielua!


Alkuillasta kävimme syömässä ja etsimässä Meksikovaikutteita Pancho Villa- ravintolasta. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi, njam. Vaasan keskustasta kaikki löytyy tosiaan sombreron heiton päästä toisistaan ja olimme hyvissä ajoin teatteriravintolassa odottamassa Pohjanmaa- esityksen alkua. Kateelliselle siskolleni tiedoksi, että Jorma Tommila (muiden veljesten tavoin) paljasti kaikelle kansalle niin sielunsa, kuin varustuksensakin... Eniten minua kiinnosti kuitenkin lavasteet, niiden monimuotoisuus ja käyttö esityksen aikana. Usein teatteriversiossa on hyvä olla pohjana vähän tietoa näytelmän taustoista ja juonesta. Niin tässäkin - olimme katsoneet jo aiemmin elokuvaversion ja se auttoi pysymään perässä näytelmän tapahtumissa. "Ei reisuus rikastu, mutta viisastuu."



Sunnuntaina ennen kotiinlähtöä kävimme vielä Strömsön maisemissa. Rakastuin totaalisesti huvilan miljööseen ja ennen kaikkea rantaan - niin kaunista. Ilma suosi meitä koko matkan ajan ja öistä ukkosta lukuunottamatta oli kauniin syksyistä, mutta lämmintä. Poikkesimme lopuksi vielä katsomaan Raippaluodon siltaa, joka on myös näkemisen arvoinen. Kotimatkalla ajelimme jälleen kyläteitä ja piipahdimme Kristiinankaupungissa, jonne varmasti haluan palata vielä uudelleen. Talletan muistoni "matka-arkkuun" ja olen jälleen vähän viisaampi. Ja valmiina uusiin kokemuksiin...  
 













Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi :)