maanantai 17. maaliskuuta 2014

Luopumisen aika

Tämä viikko alkaa surullisissa merkeissä. 

Itse suhtaudun kuolemaan mielestäni järkevästi ja ymmärrän, koska on aika luopua. Vanhan, sairaan ihmisen tai kärsivän eläimen kuolema on helpotus heille itselleen. Silloin myös sureminen on helpompaa. Eniten järkyttää lapsen tai nuoren ihmisen äkillinen kuolema.

Honkilahden kirkko
 

En väheksy kenenkään surua, enkä jokaisen omaa tapaa käsitellä sitä. Itse uskon siihen (tai ehkä toivon), että kuolema ei ole lopullista. Haluan uskoa siihen, että kuollessani synnyn uudestaan. Nämä kaikki ajatukset ovat omiani, enkä sano, että ne olisivat oikeita.

Uskon, että kaikella tekemisillämme on tarkoituksensa ja vain me itse voimme määrittää elämämme kulun. Tekemällä oikein ja teeskentelemättömästi, saavutamme oman elämämme tarkoituksen. Jokaisen elämä on ainutlaatuinen ja tärkeä, vaikka se muiden silmissä näyttäisi kuinka huonolta tahansa. Tässä kohtaa pitää jättää kyllä pois laskuista murhaajat, pedofiilit jne... Heidän elämälleen en keksi selitystä.

Tällä viikolla edessä on kaksi erilaista hautajaista. Huomenna menemme hamsterimme, Nortin, kanssa lopetuspiikille, jonka jälkeen hautaamme hänet puutarhaan pienin hautajaismenoin. Pieni, reipas lemmikkimme kärsii ilm. kasvaimesta ja hän on parissa päivässä mennyt huonoon kuntoon, emmekä halua pitkittää hänen kipujaan. Pikkuinen on saanut elää lyhyen elämänsä seikkaillen ja ollen monessa mukana. Jäämme kaipaamaan rakasta puuhastelijaamme




4 kommenttia:

  1. "Jeesus sanoi: 'Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, saa elää, vaikka kuoleekin, eikä yksikään, joka elää ja uskoo minuun, ikinä kuole. Uskotko tämän?'" Johanneksen evankeliumi 11:25-26

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lohduttavia sanoja, vaikka en usko Jumalaan, enkä kuulu mihinkään uskontokuntaan. Mielestäni jokainen saa uskoa siihen, mikä tuo juuri hänen elämäänsä toivoa.

      Poista
  2. Voi pientä reppanaa! :( Mutta oikeassa olet ja hyvä ajattelutapa...nythän hän pääsee kivuistaan ja on kuitenkin mukana muistoissa :) Tsemppiä!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi :)